KKO:1982-II-146
- Asiasanat
- Testamentti, Testamentin tulkinta, Lakiosa
- Tapausvuosi
- 1982
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S 81/450
- Taltio
- 610
Ään
A oli tyttäriensä hyväksi tekemässään testamentissa määrännyt, että hänen poikansa B oli saamansa ennakkoperintö ja muut testamentissa mainitut seikat huomioon ottaen jäävä perinnöttömäksi. Kun A ei ollut perintökaaren 7 luvun 5 §:n 2 mom:ssa edellytetyin tavoin määrännyt tyttäriään suorittamaan B:n lakiosasta puuttuvaa määrää rahana, B:llä, joka oli säilyttänyt oikeutensa lakiosaan, oli oikeus saada lakiosaansa vastaava osuus, ennakkoperintö kuitenkin huomioon ottaen, kuolinpesän omaisuudesta, mikä pääasiassa oli kiinteätä omaisuutta.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
B:n sisariaan C:tä, D:tä ja E:tä vastaan ajamasta kanteesta Jyväskylän KO p. 3.4.1978 oli lausunut selvitetyksi, että asianajaja X oli asianosaisten isän, 28.11.1975 kuolleen A:n kuolinpesän pesänjakajana 21.10.1977 toimittamassaan osituksessa ja perinnönjaossa, jossa B:lle oli erotettu hänelle rahana maksettava lakiosa huomioon ottaen B:n saama ennakkoperintö 13 500 markkaa, todettuaan, että pesään kuului 210 000 markan arvoinen Karhukivan tila ja 130 000 markan arvoinen Välilän tila sekä pankkitalletuksia 1 140,05 markan arvosta vahvistanut pesän säästöksi mukaan luettuna sanottu ennakkoperintö yhteensä 354 640,05 markkaa. Tämän mukaisesti X oli todettuaan vielä A:n 9.5.1971 tekemässä testamentissa olleen säädöksen, että B oli jäävä saamaansa sanottua 13 500 markan suuruista ennakkoperintöä lukuunottamatta perinnöttömäksi, jakanut pesän, irtainta omaisuutta mukaan ottamatta C:n, D:n ja E:n sopimalla tavalla siten, että C sai 5/6 osaa Karhunkiven tilasta sekä D ja E yhteisesti tuosta tilasta 1/6 osan ja niin ikään yhteisesti kokonaan Välilän tilan sekä velvoittanut D:n ja E:n suorittamaan B:lle tämän lakiosaa vastaavana jäännösmääränä pesän säästöstä 16 053,33 markkaa. Tämän vuoksi ja koska B:n puheena olevan, lainvoiman saaneen testamentin säädöksen mukaisesti, kun muuta ei ollut näytetty, katsottava saaneen ennakkoperintönä A:lta mainitut 13 500 markkaa ja kun hänellä oli oikeus tästä huolimatta saada määräosa puheena olevaan pesään kuuluvasta kiinteästä omaisuudesta, KO oli, kumoten kysymyksessä olevan jaon sanottujen siihen sisältyneiden kiinteistöjen osalta, määrännyt, että X:n pesänjakajana oli oikaistava jakoa siten, että myös B:lle annettiin hänen lakiosaansa vastaava osa sanotuista Karhukiven ja Välilän tiloista, huomioon ottaen hänen saamansa ennakkoperintö, mikäli asianosaiset eivät toisin sopineet.
Vaasan HO, jonka tutkittavaksi B sekä C, ja E olivat saattaneet jutun, t. 19.3.1981 oli katsonut, että kysymyksessä oleva testamentti oli sanamuotonsa vuoksi tulkittava siten, että A oli tarkoittanut myös sen osan, joka testamentissa ilmoitetun ja suoritetuksi katsottavan ennakkoperinnön huomioon ottamisen jälkeen mahdollisesti jäi puuttumaan B:n lakiosasta, suorittamista tälle rahana. B:n osuuden suorittaminen rahassa oli siihen nähden, että osuus oli ulosmitattu, tarkoituksenmukaista. Näillä perusteilla HO oli, kumoten KO:n päätöksen, jättänyt pesänjakajan toimittaman jaon voimaan.
Pyytäen valituslupaa B haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin. C, D ja E antoivat heiltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.
KKO t. tutki jutun ja totesi, ettei A ollut testamentissaan perintökaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentissa edellytetyin tavoin määrännyt testamentin saajia suorittamaan B:n lakiosasta puuttuvaa määrää rahana. Näin ollen B:llä, joka oli säilyttänyt oikeutensa lakiosaan, oli oikeus saada lakiosaansa vastaava osuus, ennakkoperintö huomioon ottaen, kuolinpesän omaisuudesta. Näillä ja KO:n mainitsemilla perusteilla KKO, kumoten HO:n tuomion, jätti asian KO:n päätöksen lopputuloksen varaan.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Miettinen hyväksyi jutun esittelijän seuraavan mietinnön: perintökaaren 7 luvun 5 §:n 2 momenttia sovellettaessa on testamenttia myös tulkittava niin, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. A:n testamentin sanamuoto ja jutussa esitetty muu selvitys osoittaa hänen tahtoneen että, jos B:lle testamentissa mainitun, hänelle ennakkoperintönä maksetun 13 500 markan määrän lisäksi kuitenkin olisi testamentin määräyksistä poiketen jäämistöstä jotain suoritettava, se voitaisiin maksaa rahana. Tämän vuoksi KKO katsonee, ettei ole syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl ja Riihelä sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Mäkinen ja Lager